Jukka Porkka<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Työmiehenkatu 16 E 38

48100 Kotka

040 5875731                                            180408

 

 

Suoran kansalaistoiminnan puolesta

 

 

Missä mahtaa kulkea eriarvoisuuden lisäämisen raja?  Yli 600 000 Suomen kansalaista, joista noin 150 000 lasta, elää köyhyysrajan alapuolella ja lisää tulee koko ajan. Rikkaat sen sijaan porskuttelevat yltäkylläisyydessä.  Tästä huolimatta Suomen kansalaiset nukkuvat ”ruususen unta”.   Miksi täällä ollaan hiljaa kuin kusi sukassa, eikä nousta puolustustaisteluun silloinkaan, kun heikoimmilta viedään leipäkin suusta? Eikö enää, osata, kehdata, vai eikö uskalleta?

 

Matti Vanhasen porvarihallitukselta ei näytä keinot loppuvan köyhyyden lisäämisessä.  Viimeisin näyttö kyykytyksestä on lähes17 % nosto terveydenhoitomaksuihin.  Lapsiperheitten ja muiden vähävaraisten elinmahdollisuudet heikkenevät rajusti.  Leipäjonot pitenee ja tuska, sekä toivottomuus toimeentulosta tavoittaa entistä useamman.  Tämä iskee kaiken lisäksi niihin kansalaisiin, jotka eivät ole vielä edes toipuneet -90 luvun laman jälkiseurauksista.  Suomessa on pitkään noudatettu Margaret Tatcherin ja Ronald Reaganin aloittamaa uus-liberalistista politiikkaa.  Viimeksi käydyt eduskuntavaalit antoi porvareille sen tarvitseman avoimen valtakirjan, jonka jäljet tulevat näkymään pitkään yhteiskunnassamme.  Yksityistäminen tunkee kovaa vauhtia , paitsi terveydenhoidon, nyt myös koulutuksen alalle, kuten yliopistoihin.  Kunnissa viedään voimallisesti, kuin näkymättömän voiman ohjaamana, palvelujen yksityistämistä eteenpäin. 

Pääministeri kantaa huolta, ei suinkaan köyhistä, vaan siitä, ettei media tarpeeksi tuo esille hyvinvoivia kansalaisia.  Olisikin mielenkiintoista seurata median välityksellä kahta henkilöä, ökyrikasta ja toimeentulotuen varassa elävää rinnakkain.  Näin voitaisiin pureutua molempien arkielämään tasapuolisesti.    

Inflaatio lähenee jo neljää prosenttia.  Ruoan, energian ja muiden maksujen korotukset, sekä viimeisenä niittinä vähätuloisten ja normaalituloistenkin kukkaroon iskee terveydenhoidon huikeat korotukset.  Asiaa on ministerien turha kaunistella.

 

Kaikki ne, jotka ihannoivat ja  kuolaavat Amerikkalaisen  yhteiskuntajärjestelmän perään, voivat olla todella tyytyväisiä.  Tähän suuntaan on menty jo useita vuosia ja vauhti vain kiihtyy.

Olen varma, ettei nykyinen eriarvoisuuden voimistaminen ole kansalaistemme enemmistön tahto.

Oppositiossa olevat poliittiset puolueet kyllä pitävät omia kapinetti kokouksiaan, jossa asiat selvitetään samoin ajatteleville ja surkutellaan nykymenoa.  Sekin on toki parempi kuin välinpitämättömyys.

 

Nyt, jos koskaan tarvitaan yhteisrintamaa ja suoraa toimintaa hallituksen politiikkaa vastaan.

Voisiko poliittiset johtajat mitenkään ottaa mallia herkemmin vääryyksiin reagoivista maista, kuten esimerkiksi Ranskasta ja vedota kansalaisiin suoran toiminnan aikaansaamiseksi.  Jos hyvätkään puheet eivät johda toimintaan, ei oppositiopolitiikka ole uskottavaa. 

Vappu lähestyy ja jo nyt voidaan ennakoida kovia puheita puolin ja toisin.  Tavallisten ihmisten on elettävä myös vapun jälkeen.  Puheet on muutettava konkreettisiksi teoiksi ja euroiksi vähätuloisille.  Suomella on nyt parhaat taloudelliset mahdollisuudet poistaa köyhyys Suomesta.  Kansalaiset  on saatava tässä maallemme häpeäksi olevassa asiassa mukaan yhteisiin talkoisiin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi Suomesta. 

Pelkillä puheilla se ei kuitenkaan ole mahdollista. Suora kansalaistoiminta on myös kannanotto toimivan demokratian puolesta.

Mikäli lukija ymmärsi kirjoitukseni yllytykseksi, ei kirjoitus ollut turhaa.

 

Jukka Porkka

Kotka